19. joulukuuta 2013

Pipon tuunaus virkkaamalla

Kyllästyin mun tylsiin pipoihin ja yhtenä iltana päätin tehdä asialle jotain. Etsin käsiini äidiltä saadun virkkauskirjan, joka on peräisin varmaan 70-luvulta, ja sieltä etsin pipoa varten kauniin virkatun kukkasen ja lehdet. Kukan varsi on ketjusilmukoihin virkatuista kiinteistä silmukoista.


Reilun tunnin virkkauksen jälkeen mulla oli peruspipon sijaan kaunis kukkasella tuunattu pipo. Ja ihan uniikki. 


Kukkasen, lehdet ja varren harsin neulalla ja langalla löysähkösti kiinni pipoon, näyttävät elävämmiltä, kun reunat ovat hieman irti piposta. Pienellä vaivalla siis hieman söpöyttä arkeen.



3. marraskuuta 2013

Huipakkaa

Tämä syksy on ollut meillä suurten muutosten aikaa, hoitovapaan päättyminen ja uusi työ, opiskelut osa-aikaisesti toisella paikkakunnalla ja päiväkodin aloitus. Huh huipakkaa!

Tämän taulun tekstiä olen tämän syksyn aikana lukenut yhä uudestaan ja uudestaan. Ja yrittänyt myös rauhoittua väilllä ja unohtaa työt ja opiskelut. Yrittänyt keskittyä siihen olennaisimpaan, noihin mun poikiin ja ystäviin. Tämä blogi on jäänyt vähän muun elämän jalkoihin - ja ihan hyvä niin!


Puikot ovat viuhuneet kovasti tänä syksynä, se on ollut ihanaa vastapainoa työlle ja opiskelulle. Tein itselleni maksivillatakin (sen ihanan Kalastajan vaimon mallin) ja nyt on työn alla pojalle pohjalaisneule Novitan ohjeella (Talvi 2007).



Toiveena olisi saada tämä tänä talvena päälle, mutta paita etenee niin älyttömän hitaasti noilla pienillä puikoilla.. Onneksi talvikuukausia riittää vielä keväänkin puolelle, josko viimeistään helmikuussa - onneksi aloitin tekemään reilua kokoa.

Nyt kutsuu sunnuntaihulinat, pihalle siis!

23. heinäkuuta 2013

Huh mikä urakka!

Tällaisen minä kolme vuotta sitten itselleni ostin:


Ja tällaisen me siitä teimme:


Maalin sävy on just eikä melkein sitä, mitä haettiin. Juuri tällaiseksi tämän talon aina haaveilinkin ja nyt meillä on juuri sellainen. Huisin hieno fiilis, vaikkakin aivan älyttömän väsynyt.

Pitkiä päiviä on puurrettu, nostin on hajonnut muutamaan otteeseen ja seissyt koko viime viikonlopun toimimattomana, uusi isompi nostin on tuotu pihaan maanantaina iltapäivällä, sateiden vuoksi on pidetty pidetty pitkiäkin taukoja, unet ovat jääneet todella vähille, anoppi on ollut todella suurena apuna pojan hoidossa ja roskaruokaa on kulunut. Mutta nyt, kun talo on melkein kokonaan maalattu, voimme huokaista toivottavasti ainakin kymmeneksi vuodeksi - saa mennä pidempäänkin ennen uusintamaalausta. :) Vielä kuitenkin hommaa riittää kaikissa irtonaisissa johdoissa sekä räppänöissä, mutta voiton puolella mennään kuitenkin tässä urakassa.

Maalasimme talon kahteen kertaan Uulan Naava-sävyllä sävytetyllä Teknoksen Nordica Eko -maalilla ja seitsemän päivää saimme koko urakkaan menemään. Kolme päivää mentiin pelkkien tikkaiden avulla, sillä nostin hajosi tietenkin perjantai-iltana, jolloin vuokraamo oli jo kiinni. Ja eihän konevuokraamoissa tietenkään mitään viikonloppupäivystystä ole.. Kiitettävästi vuokraamo kuitenkin toimi heti arjen koittaessa, maanantaiaamuna soitimme heti seitsemältä vuokraamoon ja klo 8.15 oli korjaaja pihassa. Nostin toimikin peräti tunnin ja korjaaja saapui uudelleen iltapäivällä. Rikkihän se oli ja uusi nostin saapui pihaan vajaassa tunnissa - aivan loistavaa palvelua konevuokraamolta! 

Aamulla nostin viedään takaisin vuokraamoon ja me voimme vihdoinkin vaan olla ja nauttia lomasta - säätkin näyttävät olevan kohillaan! Mutta hurjaa on ajatella, että mulla on enää vajaa kolme viikkoa vapaaherrattaren elämää ennen töiden alkua, hui! Sitä suuremmalla syyllä nyt vaan nautitaan kiireettömyydestä ja maailman parhaasta seurasta!

19. heinäkuuta 2013

Pieni osa valmista

Hiljalleen alkaa projektimme edistyä, kiitos kuuluu nostimelle, jonka saimme vihdoin. Maalaus on nopeutunut suuresti ja nostimen avulla pääsemme maalaamaan katonrajaakin.

Eilinen koko päivän kestänyt vesisade hidasti hieman puuhastelua, tai oikeammin pysäytti koko homman iltakahdeksaan asti, mutta tänään aiomme ottaa kiinni. 


Sisäänkäynnin luona oven pieli on täysin valmis. Ja näillä tsempeillä ja luontoäidin suosiollisuudella on pian koko talo valmis. Täytyyhän tässä ehtiä lomailemaankin eikä vaan maalaamaan. :)



Ja tältä se ovenpieli näytti ostovaiheessa. :) Näitä vanhoja kuvia on kyllä hauska katsella. Ja vaikka kukkaro on näistä remonteista paljon keventynyt, niin kyllä se on kannattanut. Nyt ruokatauko ja pensselin varteen!

Aurinkoista perjantaita sinulle!


17. heinäkuuta 2013

Hei me maalataan!

Nyt on maalipurkit hankittu ja ensimmäiset vedot tehty. Väri on juuri sitä mitä pitikin. Hymyilyttää.

Ensimmäisessä kuvassa vetää hieman sinisemmäksi kuin luonnossa, alemmassa kuvassa on aivan oikea sävy tallentunut.


Maaliksi emme valinneet loppujen lopuksi Uulaa, vaan paljon suositellun Teknoksen Eko Nordican. Se kuitenkin sävytettiin Uulan kauniilla Naava-sävyllä, kiitos kaunis lukijalle tästä vinkistä! Nopeasti etenee urakka mummon suosiollisella avustuksella, nyt vain toivotaan myös suosiollisia maalaussäitä.


Maali oli kosteana aika tummaa sävyltään, aamulla odotti ihana yllätys - maali oli kuivunut yön aikana ja vaalentunut suuresti oikeaan sävyyn.

Nyt pensseli kouraan ja työmaalle! Puuhakasta keskiviikkoa sinullekin!

6. heinäkuuta 2013

Uusi valoisampi ilme

Vanhoja ikkunoitamme ei oltu huoltomaalattu tai muutenkaan huollettu moneen kymmeneen vuoteen ja ne olivat aika pahan näköiset ja huonokuntoiset. Ei niille oikein mitään enää pystynyt tekemään ja näyttiväthän ne aikamoisilta uuden julkisivun kanssa. Päätimme miehen kanssa laittaa ikkunatkin tässä samalla kuntoon, jotta asuminen olisi huolettomampaa ja remonttivapaampaa jonkin aikaa.


Tässä kuvaa vanhoista ikkunoista viime kesältä julkisivuremontin valmistuttua. 


Kolme päivää remonttimiehillä meni ikkunoiden kanssa puuhastellessa sen luvatun reilun yhden päivän sijaan, mutta nyt on ikkunat ja kaikki muut härpäkkeet paikoillaan, koti kuurattu ties vaikka kuinka monetta kertaa ja huonekalut omilla paikoillaan. Viime kesäiseen julkisivu- ja kattoremonttiin verrattuna ikkunaremontti eteni kuin siivillä. 



Olemme tähän asti menneet pimennysverhoilla, mutta nyt saimme vihdoinkin sälekaihtimet koko taloon, luksusta! Ja tuuletusikkunat joka huoneeseen! Edellisissä ikkunoissa vain vajaassa puolessa oli mahdollisuus tuuletukseen, joten uudet ikkunat lisäävät asumismukavuuttakin suuresti. Pimennysverhoja käytämme toki jatkossakin ainakin makuuhuoneissa, sälekaihtimien kanssa ne pimentävät makuuhuoneet lähes täysin.



Pian alkaa talon maalaus ja sitten huoahdetaankin pitkäksi aikaa. Tai ensi kesään asti ainakin, jolloin katto saa uuden maalipinnan. Ihanaa, kun talo alkaa hiljalleen näyttää siltä kuin olen haaveillutkin! 

Mun unelma, josta tuli meidän unelma.

Nyt nurtsin leikkuuseen ja nauttimaan viileämmästä kesäpäivästä! Rentouttavaa viikkistä!

4. heinäkuuta 2013

Virkatun maton värjäys

Nämä mun virkatut matot alkavat näköjään tekemään paluuta, mutta ennen sisälle tuontia tuo musta versio piti värjätä. Ensimmäistä kertaa testasin pesukonevärjäystä ja kovasti jännitin lopputulosta. Tuollekin matolle toinen kisumme teki usein pissojaan ja unohdettuani sen ulos aurinkoon, poltti aurinko pissakohdat vaaleiksi. Huoh.. Tämän episodin jälkeen en mattoa enää sisälle ottanut ja se päätyi saunan hämärään pukuhuoneeseen.

Ei värjääminen ihan putkeen mennyt, mutta tasaisempi siitä kyllä tuli kuin mitä se oli aikaisemmin. Taisin vähän nuukailla värin määrässä, ei mennyt ihan putkeen aloittelijalta.. Ehkä vielä kerran tuikkaan sen koneeseen tuhdimman värimäärän kanssa tai sitten se saa kelvata tuollaisenaan. Kaunishan se on hieman laikukkaanakin ja poikaa laikut tuskin haittaavat! :)


Nyt se joka tapauksessa on takaisin siinä paikassa, johon sen alunperin virkkasinkin. Siihen se sopii kuin nenä päähän!


Nyt imurin ja mopin varteen neljättä kertaa tällä viikolla - ikkunaremontti on luojan kiitos ohi ja ehkä tämä siivoaminenkin hellittää tässä hiljalleen. Kuvia uusista ikkunoista luvassa jossain vaiheessa, kunhan saan verhotangot ja verhot paikoilleen. Viime aikoina tämä kesä on vienyt ihan mennessään ja se kyllä näkyy päivitystahdissa. Ehtiihän tätä sitten syksymmälläkin!


19. kesäkuuta 2013

Keittiöpyyhkeitä

Clasulta lähti mukaan myös kolme keittiöpyyhettä, joiden kuosiin ihastuin. Hintakaan ei ollut paha, alle neljä euroa kappale. Mulle tuli ihan yllätyksenä, mitä kaikkea kivaa tuolla Clasulla on - sen rihkaman lisäksi siis.


Valkoinen pyyhe mustalla tekstillä pääsi heti käyttöön. Toisessa pyyhkeessä on sama teksti monivärisenä ja kolmannessa teksti on harmaalla. 


Suhteellisen pienellä investoinnilla sai kivasti uutta ilmettä keittiöön ja ovat vielä käytännöllisiäkin. Nyt vaan mietin, miksi ihmeessä mä olen katsonut niitä vanhoja tummuneita keittiöpyyhkeitä näinkin kauan.. Ne saavat nyt uuden elämän kestovaippojen imuina - tällainen kierrätys saa mut iloiseksi!


Nyt nauttimaan kauniista kesäpäivästä ulos, heippa!



17. kesäkuuta 2013

Uulan Naava

Kyllä tää täydellisen harmaan sävyn metsästäminen käy ihan työstä! :) Mies kun haluaa tummempaa ja minä vaaleampaa, huoh.. Sain vinkin mini E ja O-blogista Uula-petrooliöljymaalista ja sen sävystä Naava ja kävinkin hänen blogissaan ihastelemassa heidän juuri maalattua taloaan. Voi kun on kaunis väri! Haimme mekin sitten Uulan petrooliöljymaalia sävytettynä Naavan sävyyn, uusi miniseinä on maalattu ja minusta meidän talon väri on nyt siinä! Juuri tuollaisesta mä olen haaveillutkin, nyt vain pitää mies saada vakuuttuneeksi tästä sävystä. En löytänyt mistään kotoa valkoista maalia, joten valkoinen lyhty saa toimia "valkoisena nurkkalautana". Onneksi meillä on noita viime kesän julkisivuremontista jääneitä lautoja edelleen ihan kiva pino, saadaan tarvittaessa vielä muutama seinä kyhättyä. :)


Toinen asia mitä olemme pohtineet, on tuo Uula-maali. Netistä olemme lukeneet paljon käyttökokemuksia ja niitä on aivan laidasta laitaan. Sattuisiko kellään olemaan omakohtaista kokemusta tuosta petrooliöljymaalista muutaman vuoden ajalta? Ja riittääkö todellakin vain yksi maalauskerta, kuten mainostetaan? 

Seuraavassa kuvassa se "vihreämpi" testiseinä on vertailun vuoksi vieressä, eikä se mun silmään näytä enää ollenkaan vihertävältä.


Toivottavasti pian päästään jo kiertelemään naapureita lupalappunen kädessä ja päästään ostamaan suteja ja maalia. Onneksi maalattavaa pintaa ei ihan tolkuttomasti tällaisessa pienessä talossa ole, mutta kai tähänkin saa muutaman viikon menemään.




15. kesäkuuta 2013

Nyby

Tätä koria olen ihastellut monissa blogeissa ja vihdoinkin sain sellaisen olohuoneeseen. Eilen pyörittiin ympäri kaupunkia koria etsimässä eikä tuolle Nybylle kilpailijaa löytynyt. Joten kierros päätettiin Clas Ohlsonille ja kassan kautta kotiin.


Meidän sohva ei ole värjäytynyt, mies istuu siinä punainen t-paita päällään - aika hassusti heijastuu tuosta sohvan tyynystä..

Halusin yksinkertaistaa olohuoneen ilmettä ja saada sohvalta osan tyynyistä pois, mutta jättää ne kuitenkin käden ulottuville. Iltaisin niihin on ihana upottautua, joten kori päätyi sohvan viereen taulukollaasin alle.


Täällä on tänään puusavottaa tiedossa, naulojen poistoa laudoista ja halkopinojen tekoa. Aivojen nollauspuuhaa parhaimmillaan! Huomenna sitten vaan löysäillään ja joogaillaan.

Puuhakasta tai löysänlaiskaa viikonloppua sullekin!


12. kesäkuuta 2013

Pinoa ja Teemaa

Johanna vinkkasi Sisustusunelmia-blogissaan, että Iittala Outletissa on Teeman astiat viiden euron kappalehintaan. Meiltä puuttui kaksi kappaletta jokaista mallia, joten sain edullisesti täydennettyä astiaston kuudelle. Tai niin muistelin kaupassa, mutta nyt onkin syviä lautasia kahdeksan. Alkoikin mieltä kaiverruttamaan, että pitäisikö sittenkin hakea vielä muutama lautanen, jotta olisi koko setti kahdeksalle? No, on tässä vielä muutama päivä aikaa tuumailla, nuo hinnat taitaa olla voimassa vielä tämän viikon - ellei sitten tavara lopu kesken.



Löytyi sieltä matkaan muutakin, kolmella eurolla tällainen suloinen kynttilänjalka. Pino nimeltään.



Viimeinen tentti takana (neljän tunnin verkkotentti, puuh!!) ja kesä edessä, ihanan helpottunut olo! Nyt kun se vielä menisi läpi.. 

11. kesäkuuta 2013

Virkatun maton paluu

Muutama vuosi sitten innostuin virkkaamaan trikookuteesta useita mattoja, mutta sitten tuli kyllästys niihin ja osa matoista päätyi varastoon ja osa myyntiin. Vuoden tauon jälkeen näyttävät taas omaan silmään kauniilta ja päädyin laittamaan yhden leikkihuoneeseen. Kaverikseen matto sai lattialle tyynyjä, joiden päällä on pienen leikkijän mukava istuskella.


Kesävarpaat Havaianas-raidoilla :)

Hätäratkaisuna tämä toimii hetken, mutta kaipaan sinne jotain kunnollista istumapaikkaa, sillä siirsimme toisen telkkarin makuuhuoneesta (siellä se on seisonut täysin tyhjän panttina) leikkihuoneeseen ja noiden tyynyjen päällä ei kyllä aikuinen löhöile telkkaria katsoessaan. Säkkituolihan meillä olisi, mutta siitä tuli nuoremman kissan pissapaikka ja se oli tyhjennettävä ja pestävä moneen kertaan. Onko kenelläkään muuten tietoa, mistä siihen saisi uudet pehmusteet ja vieläpä edullisesti? 


Hulahulavanne on varsinainen hitti pojan mielestä, vielä kun sitä oppisi mamma pyörittämään :)

Nyt saderomppeet päälle ja pihalle - leikkipuiston hiekkalaatikko kutsuu! Onpas vaihteeksi ihanan raikas ilma, jee!


8. kesäkuuta 2013

Asetelma kierrätyskeskuksesta

Lähdettiin aamusta pyörähtämään kierrätyskeskuksessa, viime kerrasta oli päässyt vierähtämään jo vuosi tai enemmänkin. Kirpputoreilla on lähtenyt osittain mun mielestä hinnat ihan käsistä, mutta kierrätyskeskuksessa ne olivat vielä maltillisia. Eihän se kyllä hölmö ole se, joka pyytää.. 

Mukaan lähti marmorinen tuikkuastia, marmorinen maljakko, musta lasipullo ja lasinen salaattikulho. Ja hintaa koko satsille tuli 4 euroa - edullisia ja kauniita löytöjä! Taisi jonkinasteinen sisustuskärpänen puraista pitkästä aikaa, on kyllä suuresti tervetullut pörriäinen! 


Mustaan lasipulloon laitoin eilisen kaatosateelta selviytyneen valkoisen sireeninoksan. Yksinkertaista ja kaunista. Nuo sireenit ovat varmaan ainoita, joita raaskin katkoa sisään maljakkoon. Me ollaan niin paljon pihalla, ettei täällä olisi edes ketään niitä ihailemassa.


Tasolla vetelehtivät myös sisustus- ja puutarhalehteni, jos niitä jossain vaiheessa ehtisi edes vilkaisemaan. Ehkä mä jätän tänään kandintyön rauhaan, työstymään aivojen sopukoissa ja käytän päikkäriajan ihan muunlaiseen lueskeluun. Onhan kuitenkin viikonloppu!

Ihanaa aurinkoista viikonloppua sinulle, toivottavasti ehdit nauttia auringosta!

7. kesäkuuta 2013

Kundaliinijoogaa

Olen joogannut melkein kymmenen vuotta onoff. Kokeillut astangaa ja hathaa, joista hathaan ihastuin suuresti ja viime talvena pääsin elvyttämään rakkaan harrastuksen muutaman vuoden tauon jälkeen. Kurssin päätyttyä keväällä alkoi kova pohtiminen ja googlailu uuden joogapaikan suhteen. Ystäväni vinkkasi kundaliinijoogakurssista, jolle sitten innostuin minäkin lähtemään. Ja taisin löytää uuden ihanan joogamuodon, sopivasti yhdistettynä henkistä ja fyysistä! Joogan jälkeen on ollut ihana euforinen olo, sellainen "Rakastan koko maailmaa" -fiilis sekä seuraavina päivinä aivan armoton lihassärky - käy siis ihan kunnon treenistä!


Mitä kundaliinijooga sitten on? Seuraava infopätkä on lainattu Suomen Kundaliinijoogayhdistyksen sivuilta, linkistä pääset lukemaan lisää kundaliinijoogasta, mikäli kiinnostuit!

Kundaliinijooga on tietoisuuden joogaa, joka vahvistaa terveyttä, tuo mielenhallintaa sekä avaa arkitietoisuuden kohti sielutietoisuutta. Se yhdistää rajallisen itsemme korkeampaan, äärettömään itseemme. Tässä yhteydessä voimme kokea elämän sellaisena kun se on, ilman rajallisen egomme asenteita, odotukseia ja kuvitelmia. Olemme yhteydessä sisäiseen totuuteemme, sisäiseen opettajaamme, joka ohjaa meidät pimeästä valoon, ymmärtämättömyydestä ymmärrykseen, kokemaan onnellisuutta ilman erityistä syytä.


Kundaliini tarkoittaa sielun energiaa, luovaa voimaa meissä jokaisessa. Kundaliinijoogan tekniikat puhdistavat, avaavat ja vahvistavat kehoa, erityisesti hermostoa ja meridiaanijärjestelmää siten, että voimme ottaa hallitusti ja viisaasti käyttöömme tämän puhtaan ja voimakkaan energian.

Kundaliinijoogatunnilla yhdistyvät monien eri joogasuuntausten tekniikat. Jokainen tunti alkaa virittäytymisellä eli aloitusmantralla, joka avaa vastaanottavaisen ja keskittyneen tilan sekä tuo meidät yhteyteen oman sisäisen opettajamme kanssa.  Tunti jatkuu hengitysharjoituksilla, kriyalla ja meditaatiolla.


Kriya tarkoittaa täyttä toimintaa. Tässä joogasuuntauksessa on lukemattomia, erilaisia kriyoja eli asento- ja liikeharjoituksista, hengitysharjoituksista ja usein myös mantroista ja meditaatioharjoituksista yhdisteltyjä harjoituskokonaisuuksia, joilla jokaisella on aivan erityinen tavoite ja vaikutus, kuten esimerkiksi sairauden torjuntaan ja vihan voittamiseksi.

Sat nam.

Nyt kandintyön kimppuun, teoriaosan kirjoittaminen autismin kirjosta odottaa!

Rentouttavaa viikkistä!

2. kesäkuuta 2013

Legga-aurinkotuoli

Tällainen yllätys odotti terassilla synttäriaamuna, aivan ihana! Valkoisena sen piti kuulemma tulla, mutta ne oli myyty loppuun. Tämä oli kaupan ainoa Legga, tummanharmaa versio siis patiolle päätyi.


Tuossa varjossa on aivan ihana lekotella, mä kun en kauheasti auringonotosta välitä. Varjotuoliksi sitä kai meillä pitäisi aurinkotuolin sijaan kutsua. Grilli sai siirtyä terassin taakse väliaikaisesti, tai sitten pysyvästi.


Mun perennapenkki on puhjennut kukoistukseen! Joka päivä sitäkin on nyt moneen otteeseen ihasteltava, tuntuu, että koko ajan puskee jotain uutta esiin. Muutama ihan uusi tuttavuuskin, joita en edellisiltä kesiltä muista, sieltä on noussut. Erona edellisiin kesiin on se, että tänä vuonna tuota penkkiä on kitketty todella huolellisesti ja usein. Viime kesänähän se oli aivan voikukkasten peitossa ja moni perenna taisi antaa voikukille luovutusvoiton..  

Huomasin tänä keväänä, että musta on tullut runsaan ja rehevän puutarhan ystävä. Mä olen aina ihastellut lehdissä ja muiden pihoissa selkeitä moderneja linjoja, kivipuroja yms ja päätin talon ostaessani viedä puutarhaa hiljalleen siihen suuntaan. Onneksi annoin puutarhan olla nämä muutamat kesät rauhassa ja katsoa ajan kanssa, mikä lähtee ja mikä jää. Näköjään suurin osa jää ja vain pieni osa on saanut lähtöpassit - yhtenä niistä valamonruusu, josta en vaan oppinut pitämään.


Nyt raparperipaistoksen tekoon, pian saadaan vieraita, jihuu! Löysin muuten aivan ihanan raparperipaistoksen ohjeen (ohje omenilla) Cocon blogista. Noudatin Cocon vinkkiä ja kokeilin raparperilla ja on kyllä todella mehevää ja namia!

Leppoisaa sunnuntaita!

28. toukokuuta 2013

Ulkoseinien väri

Tänä kesänä meillä on edessä viime kesänä laitetun uuden julkisivun maalaus (rempasta löytyy juttuja tunnisteella julkisivuremontti). Maalinsävyn valitseminen on kyllä vaikeaa, mutta saimme pitkällisen pohdinnan jälkeen valittua kaksi sävyä testimaalausta varten. Sävyiksi valikoituivat Tikkurilan 614X ja 616X.

Mies teki rempasta jääneistä laudoista tuollaiset miniseinät, jotka minä sudin yhtenä iltana itikat seuranani. Niitä on muuten aivan tuhottomasti jo nyt ja ne on pirun äkäisiä!

Näinkin isohkolle pinnalle maalattuna väreistä saa jo tosi hyvän kuvan ja valinta on ehkä tehty. Tai sitten haemme vielä muutaman pikkukipon maalia ja maalaamme uudet miniseinät.


Vasemmalla 616X ja oikealla 614X.


Ilta-auringossa testiseinät.

Tässä tilanteessa tulee esiin tämä ärsyttävä päättämättömyyteni. Jossittelen ja pohdin loputtomasti, kun mies on aivan tyytyväinen jo näihinkin vaihtoehtoihin.. Ehkä me joku päätös saadaan tehtyä ennen kuin kesä loppuu, uudet ikkunatkin asennetaan vielä ennen maalausta, joten ei tässä ihan hevosen selässä olla tämän päätöksen kanssa!

Ihanan aurinkoista päivää sinulle!

27. toukokuuta 2013

Rhodojen kukoistus

Ai että mä olen nauttinut noista rhodojen puhkeavista kukista! Joka päivä käyn monta kertaa ihastelemassa uusi puhjenneita kukkia ja haaveilen jo muutamasta uudesta alppiruususta. 


Naapuri kertoi, ettei ole saanut omaa alppiruusuaan kukkimaan ensimmäisen kesän jälkeen, joten taidan odotella ensi kevääseen ja katsoa, kuinka mun rhodojen käy. Jos käyvät kukkimaan, niin rhodopuisto laajenee! :) Naapurin alppiruusu on aurinkoisella paikalla, joten luulisin sen olevan ainakin osasyy kukkimattomuuteen (muistelisin noiden vaativan puolivarjoista kasvupaikkaa..)



Metsämansikoita on myös tuloillaan kivasti ympäri pihaa, mies joutuu taas kiertelemään näitä mun aarteita ruohoa leikatessaan. Lipputankomme seisoo kaivonrenkaassa, jossa kasvaa myös metsämansikoita edellisen asukkaan jäljiltä. Ja lipputangon maalipinta on hävettävän huonossa hapessa..


Myös kotkansiivet (vai saniaiset - onko sama vai eri juttu?) ovat nostamassa päätään mäntyjen katveessa rhodojen vieressä ja pikkuruiset pinkit kukat ilostuttavat kallioilla ja perennapenkissä. 




Kovin on puutarhapainotteista tämä elo täällä meillä, sisällä ei käydä kuin kääntymässä ja nukkumassa. Ja se on just hyvä niin. 

Multaisia sormia sinnekin!

22. toukokuuta 2013

Patio valmis kesään

Selvittyämme flunssasta ja vatsataudista oli ihana päästä taas laittamaan pihaa kesäkuntoon. Paviljonki sai katon, se yllättäen kestikin hienopesun koneessa - pahimmat pihlajanmarjan jäljet siitä lähtivät, mutta ei siitä taida enää koskaan vitivalkoista tulla. Toiveena olisi, että auringossa se hieman lisää valkaistuisi. Lyhdyt, istuinpehmusteet ja tyynyt näyttävät edelleen kivalta, kyllä tuo mustan ja valkoisen liitto on vaan mun mieleen. Patiokin maalataan/öljytään mustaksi jossain vaiheessa kesää, laudat ovat saaneet kuivua nyt uskoakseni tarpeeksi. Myös kaasugrillin olen ajatellut sipaista tummaksi.


Päiväkahvit jo eilen sipaisin paviljongissa huiviin, tuolla on ihanan viileä istuskella varjossa ja tuulenvire käy mukavasti.


Kesäkukissa luotan tänä vuonna valkoiseen. Ostin lumihiutaletta ja murattia uuteen matalaan astiaan pöydälle, nyt ei ole kukat näköesteenä pöydässä istujilla. Istutuksesta tuli juuri niin eleetön ja kaunis kuin olin ajatellutkin.



Ruukkuihin patiolle olin ostavinani petuniaa, mutta tänään hakiessani niitä lisää, kassalla hinta olikin kolme euroa kalliimpi ja nimikin oli muuttunut kerrannaiseksi ahkeraliisaksi. Että kumpiakohan nämä nyt ovat.. Kauniita ovat joka tapauksessa lumihiutaleen kaverina.


Nyt mä lähden blogikierrokselle, siinä taitaa tovi vierähtää pitkäksi venyneen tauon vuoksi. Nähdään!