Villapuku pienelle neidille

Minusta ja miehestäni tuli kesällä ihanan pienen tyttösen kummeja. Edellinen kummityttöni on jo sen verran iso, että kummin neulomukset eivät taida sen kummempaa innostusta herättää, joten ihanaa oli päästä neulomaan vaaleanpunaista Woolia. Tai kun tarkemmin mietin, niin taisi tällä vanhemmallakin viimeksi meillä vieraillessaan olla jalassaan kummin tekemät palmikkovillasukat. :)

Villatakki on neulottu yhtenä kappaleena, vain hihojen saumat ompelin. Yhtä kappaletta pyöritellessä tuntui välillä, ettei työ etene ollenkaan ja motivaatiokin oli välillä hävyksissä. Halusin ehdottomasti tehdä luonnonvalkoisen takin, mutta housuista halusin vaaleanpunaiset - täysivalkoista pukua en edes harkinnut. Valkoiseen takkiin piti kuitenkin saada jotain vaaleanpunaista, joten virkkasin miehustaan vaaleanpunaisen tähtikukan. Kukkaan virkkasin vielä kiinnitysnarut, joten kukan saa pesussa pois värjäämästä villatakkia.

Pukuun jäi onneksi kasvun varaa, vaikka projekti hieman venähtikin. Hetken huilasin neulomisesta villapuvun valmistuttua, mutta nyt on puikoilla jo polvipituiset kirjoneulevillasukat. Ihana innostus neulomiseen päällä, suunnitelmissakin vaikka mitä sisustustyynyistä villapaitoihin. Onneksi näin lomalla on aikaa neuloa.

Pojalle villatakki

Vihdoinkin tämä on valmis! Ensimmäinen versio jäi pieneksi jo neulontavaiheessa ja toisen aloitin viime kesänä. Tämä onneksi vielä mahtuu ja on vähän kasvuvaraakin. Ohjeen löysin Novitan lasten neuleisiin keskittyneestä lehdestä, lankana käytin Novita Woolia.

Kokeilin ensimmäistä kertaa uutta objektiiviamme, hieman vaatii kyllä harjoittelua sen käyttäminen, sillä kuvista vain muutama oli julkaisukelpoinen. Siskolla oli myynnissä Canonin 50 mm 1:18 mm objektiivi ja mies innostui kartuttamaan objektiivikokoelmaansa. Kovasti mies sitä mainosti, joten olihan sitä kokeiltava. Ja näköjään lisäharjoittelu jalustan kanssa ei tee pahaa..

Seuraavaksi saan siirtyä joululahjojen kimppuun, bambutiskirättejä ja kummitytön villapuku pitäisi paketteihin saada - kuinkakohan tässä ehtii, heh.

Tunnelmallista itsenäisyyspäivää, meillä ohjelmassa illemmalla Maamme-laulua ja ilotulitusta linnanjuhlia ja kuohuvaa unohtamatta! 

Bambun metsästystä

Olen etsinyt ja etsinyt Novitan Bambu-lankaa ja annoin vihdoin periksi ja käännyin Novitan verkkokaupan puoleen. Sielläkin oli suurin osa väreistä loppu, mutta onneksi tuota meille niin hyvin passaavaa mustaa lankaa oli vielä jäljellä. Tilasin useamman kerän ja nyt onkin valmistunut mustaa tiskirättiä ihan urakalla. Eri kuviolla jokainen.

Samalla tilasin omaan keskeneräiseen pitsitunikaanikin Miami-lankaa, sitäkään en ole löytänyt mistään kaupasta nyt syksyllä. Onneksi verkkokaupassa oli sitäkin oikean värisenä, muuten olisi jäänyt tunika ilkeästi rinnan kohdalta kesken. Sain jo tunikan pääteltyä, mutta sivusaumat on vielä ompelematta. Kunhan saan ne ommeltua, laitan tunikastakin parempaa kuvaa tulemaan.

Nyt vielä hetki puikkojen kilinää, sitten ystävän kanssa kundaliinijoogaan mieltä rauhoittamaan. Tänään tulee kyllä jokaikinen sat nam tarpeeseen!

Bambua puikoilla

Vaikka pyhästi itselleni lupasin, etten aloita uusia neulontatöitä, en malttanut olla kokeilematta bambulangasta neulottuja tiskirättejä. Aikaa yhteen tiskirättiin meni  muutama tunti, kuvioksi valikoitui tässä ensimmäisessä pidennetty helmineule. 

Kotoa löytyi jotain vanhaa punertavaa Dropsin bambulankaa pieni kerä ja päätin kokeilla, vaikka vyöhettä ei enää ollut eikä mulla ole sen tarkempaa tietoa langan sopivuudesta tiskirättiin. Värikään ei suuremmin silmää miellytä, mutta sainpahan langat käyttöön ja testattua toimivuutta. Viikonlopun messuilta löysin Handmade-nauhaa, jota ompelin pienen pätkän rätin reunaan. 

Otin jo tiskirätin käyttöön ja hyvinhän se pyyhkii! Ja mahtavinta on, että sen voi heittää pesuun ja käyttää yhä uudelleen! Ensi viikolla siis vain lankakaupoille Novitan harmaata ja mustaa Bambua ostamaan ja erilaisia malleja kokeilemaan - Novitan Kevät 2013 -lehdessä oli monta kivan näköistä mallia tiskirätteihin. Nämä ovat niin nopeita tehdä, että meidän perhe taitaa hiljalleen siirtyä ekologisempiin pestäviin tiskirätteihin. :)

Mukavaa viikonloppua, täällä se taitaa sujua sohvalla viltin alla kuumeillessa ja neuloessa!

Palmikkosukat

Mulla on tapana aloittaa aina uuden kauniin mallin löydettyäni uusi neulontatyö. Ja ne kesken olevat työt jäävät odottelemaan aikoja parempia.. Tällaiset palmikkosukat löysin lankakoristani, kun etsin taas uuteen työhön jämälankoja - toinen sukka valmiina ja toista tehtynä vain muutama sentti. Olen nämä varmaan aloittanut viime talvena, mutta jostain syystä ne ovat hautautuneet uusien lankojen ja neulontatöiden alle. Ohjekin oli hukassa ja aluksi jouduin kokeilemaan jonkin verran, että sain kuvion toisessakin sukassa samanlaiseksi kuin ensimmäisessä. Löysin onneksi lehdenkin (Novita-lehti Kevät 2011), sillä kantapään kohdalla alkoi jo vähän mietityttää silmukoiden määrä. Samasta lehdestä olen muuten tehnyt itselleni joogasukat ja pojalleni isoäidinneliöistä torkkupeiton - paljon loistavia ideoita ja malleja täynnä tämä lehti. 

Sukissa lankana on Seitsemän veljestä Grafiitti, jota jäi muutama kerä neulosmekostani ylimääräiseksi.

Nyt tein pyhän päätöksen, etten aloita yhtään uutta työtä ennen kuin olen saanut loppuun kaikki tällä hetkellä kesken olevat työt. Kovasti vaan polttelisi kokeilla bambutiskirättien neulomista, mutta ehkä mä ehdin niitä kokeilla joulukuussakin. Tänä iltana työn alla on se iänikuinen pitsitunika tai pojan villatakki, katsotaan mikä fiilis neulojalla on.

Tässä vielä kuvaa kokonaisuudessaan sukista, palmikkokuvio jatkuu varteen asti ja ympäri koko varren.

Hiljalleen mä nämä keskeneräiset työt selätän, sillä uudet ideat polttelevat kovasti ja joululahjat odottavat tekijäänsä. Tänään ostin messuilta aivan ihania nauhoja, nappeja ja kirjan kirjoneulonnasta, jotka taas osaltaan innoittavat kaiken kivan näpertämiseen.

Mutta nyt hetki puikkojen parissa, lasi viiniä ja sivusilmällä leffaa. Ihana lauantai-ilta pitkästä aikaa kotona, omalla sohvalla, omien miesten kanssa. Leppoisaa.

P.S. Rantakallion rouvaa voit seurata nyt Facebookissakin. :)

Pitsineuletta puikoilla

Mä en ole koskaan neulonut näin paljon kesällä. Kylmät sateiset säät saavat pysyttelemään sisätiloissa ja pojan päikkärien aikana olen ottanut omaa aikaa puikkojen ja langan parissa.

Ihastuin Novitan eräässä lehdessä olevaan pitsitunikaan ja kipaisin ostamaan harmaata Novitan Miamia. Ihanan tuntuista puuvillalankaa ja nelosen puikoilla työ edistyy kivaa tahtia. Tässä vaiheessa alan kyllä olla ihan täynnä tuota pitsineuletta, pian alkaa onneksi tasaisen tappava oikein neulottu osio.

Ehkä tämä töiden alkuun mennessä on valmiina, ellei aurinkoiset kesäpäivät jossain vaiheessa palaa ja puutarhatyöt kutsuvat taas.

Kirjat hyllylle

Näin eräässä sisustuslehdessä kuvan kirjoilla täytetyistä tauluhyllyistä ja päätin kokeilla ideaa kotona. Muutaman viikon kirjat ovat hyllyämme koristaneet ja kovasti tykkään. Hyvä puoli tässä on myös se, että kirjat ovat näkyvillä eivätkä piilossa kaapissa, jolloin niihin helpommin tarttuukin. Tuossa on siis jonkinlainen vaihtuva kirjanäyttely, nyt hyllyä koristaa lukuvuoroon seuraavaksi tulevat kirjat. Yllättävän paljon olen viime vuosina hamstrannut kirjoja ehtimättä kuitenkaan lukea niistä yhtäkään. 

Nämä kirjat olen jo lukenut, olen suorastaan ahminut kirjoja koko loman alun - satuin valitsemaan tosi mielenkiintoisia opuksia heti loman alkuun. Me ollaan nimittäin aloiteltu loma reippaasti sairastellen pari viikkoa kaikki vuorotellen, huoh.. Mutta hyvää tässä sisällä olossa on ollut se, että on ehtinyt lukea. Mä en ole vuosiin lukenut kahdessa viikossa näin montaa sivua näin vauhdikkaasti. Seuraavaksi eli tänään illalla miehen katsoessa jalkapalloa pääsee käsittelyyn Virpi Hämeen-Anttilan Päivänseisaus. Sekin ostettu jo raskaana ollessa kirjamessuilta. 

Pojan kanssa on luettu näitä ihania Hanhiemon loruja.

Myös neulomaan olen ehtinyt enemmän kuin aikoihin, nyt on työn alla pojalle villatakki.

Kyllähän tämä aika lailla lomalta tuntuu, vaikka vielä tuntuu valvotut yöt puolikuntoisella. Taas täällä sadetta pidellään sisätiloissa, nakkikeitto kiehuu hellalla, Kimbleä pelaillaan ja pikkuautot saa kyytiä. Just sopivaa lomapuuhaa.

Huipakkaa

Tämä syksy on ollut meillä suurten muutosten aikaa, hoitovapaan päättyminen ja uusi työ, opiskelut osa-aikaisesti toisella paikkakunnalla ja päiväkodin aloitus. Huh huipakkaa!

Tämän taulun tekstiä olen tämän syksyn aikana lukenut yhä uudestaan ja uudestaan. Ja yrittänyt myös rauhoittua väilllä ja unohtaa työt ja opiskelut. Yrittänyt keskittyä siihen olennaisimpaan, noihin mun poikiin ja ystäviin. Tämä blogi on jäänyt vähän muun elämän jalkoihin - ja ihan hyvä niin!

Puikot ovat viuhuneet kovasti tänä syksynä, se on ollut ihanaa vastapainoa työlle ja opiskelulle. Tein itselleni maksivillatakin (sen ihanan Kalastajan vaimon mallin) ja nyt on työn alla pojalle pohjalaisneule Novitan ohjeella (Talvi 2007).

Toiveena olisi saada tämä tänä talvena päälle, mutta paita etenee niin älyttömän hitaasti noilla pienillä puikoilla.. Onneksi talvikuukausia riittää vielä keväänkin puolelle, josko viimeistään helmikuussa - onneksi aloitin tekemään reilua kokoa.

Nyt kutsuu sunnuntaihulinat, pihalle siis!

Virkatun maton värjäys

Nämä mun virkatut matot alkavat näköjään tekemään paluuta, mutta ennen sisälle tuontia tuo musta versio piti värjätä. Ensimmäistä kertaa testasin pesukonevärjäystä ja kovasti jännitin lopputulosta. Tuollekin matolle toinen kisumme teki usein pissojaan ja unohdettuani sen ulos aurinkoon, poltti aurinko pissakohdat vaaleiksi. Huoh.. Tämän episodin jälkeen en mattoa enää sisälle ottanut ja se päätyi saunan hämärään pukuhuoneeseen.

Ei värjääminen ihan putkeen mennyt, mutta tasaisempi siitä kyllä tuli kuin mitä se oli aikaisemmin. Taisin vähän nuukailla värin määrässä, ei mennyt ihan putkeen aloittelijalta.. Ehkä vielä kerran tuikkaan sen koneeseen tuhdimman värimäärän kanssa tai sitten se saa kelvata tuollaisenaan. Kaunishan se on hieman laikukkaanakin ja poikaa laikut tuskin haittaavat! :)

Nyt se joka tapauksessa on takaisin siinä paikassa, johon sen alunperin virkkasinkin. Siihen se sopii kuin nenä päähän!

Nyt imurin ja mopin varteen neljättä kertaa tällä viikolla - ikkunaremontti on luojan kiitos ohi ja ehkä tämä siivoaminenkin hellittää tässä hiljalleen. Kuvia uusista ikkunoista luvassa jossain vaiheessa, kunhan saan verhotangot ja verhot paikoilleen. Viime aikoina tämä kesä on vienyt ihan mennessään ja se kyllä näkyy päivitystahdissa. Ehtiihän tätä sitten syksymmälläkin!

Mukinlämmitin

Tiistai-iltana pläräilin lehtiäni ja etsin kuumeisesti kaunista kuviota mukinlämmittimiin. Tahdoin tehdä jotain muuta kuin niitä ainaisia palmikoita, niitä tuntuu olevan ihan joka työssä.

Löysin yhdestä lehdestä tällaisen kuvion, jollaista en ollut koskaan aiemmin neulonut. Onhan tämäkin vähän palmikon näköinen, mutta kuitenkin hieman erilainen. Ajattelin tehdä toisenkin, siinä voisin yhdistää tämän kuvion johonkin toiseen. Silmukoita työssäni oli alussa 40 ja 3 kertaa lisäsin tasaisin väliajoin 2 nurjaa silmukkaa per kerros. Lopussa silmukoita oli siis 46. Lankana oli Seitsemän Veljestä ja puikkojen koko 3,5.

Eilen lasissa oli kuumaa kaakaota, sitä ei ole tullutkaan juotua koko talvena! Maistui ihanalle ja lämmitti tuulen tuiverruksessa! Vaikka tuuli on kylmä ja pakkastakin ihan kiitettävästi, on vaan pakko päästä tuonne aurinkoon istumaan - on tuota aurinkoa niin kovasti kaivattu!

Nyt lenkille ystävän kanssa, auringon hellittäväksi ja tuulen tuiverrettavaksi!

Penkki saunalta

Talon mukana peritty penkki sai väistyä Ektorpin alta saunan pukuhuoneesta ja sille löytyi sopiva paikka portaiden edestä. Tämä paikka on todella aurinkoinen ja ihanasti suojassa tuulelta, siinä olen jo monena päivänä istuskellut muutaman tunnin lukemassa tenttiin.

Pyllyn alle lampaantalja, jalkoja lämmittämään villainen poncho ja mukaan lämmintä juotavaa. Näillä varustuksilla auringossa on ollut ihana istua ja lukea, pakkanen ei ole päässyt palelluttamaan.

Tykkään juoda kahvini tuollaisesta isosta Ikean lasista ja olen alkanut kaipaamaan siihen neulottua suojaa ympärille. Täytyy iltapuhteina muutama neuloa, kuvio on vaan vielä vähän hakusessa. Palmikoita siihen varmasti tulee, mutta voisin jotain uuttakin kuviota kokeilla palmikoiden lisäksi. Katsotaan, minkälaisia kuvioita netistä siihen löytyisi!

Huomasin ilokseni, että meillähän on jo muutama pihalaatta näkyvillä - kevät on siis hiljalleen täällä!

Pelicans-sukat

Pojasta ollaan koulimassa lätkäfania, tarkemmin sanottuna Pelicans-fania. Joukkueen väreillä sai aika pirtsakat villasukat, sopivat hienosti kevääseen! Ja vielä ehditään kannustaakin, josko se playoffs-paikka vielä heltiäisi..

Toiset vähän tummemmat ovat myös työn alla, pääväriksi niihin valikoitui musta turkoosin sijasta.

Taas on neulontakärpänen puraissut ja puikot vaan viuhuvat! Aina kun olisi jotain muuta todella tärkeää tekemistä, kuten tällä hetkellä tenttiin lukemista, kiinnostaa neulominen vähän liiankin paljon! 

Mut nyt nenä kiinni kirjaan ja päiväkahvien keittoon! Nautitaan tästä ihanasta auringosta, mä otan kirjan, lampaantaljan ja kahvikupin ulos ja yritän saada vähän brunaa nenään! :) Aamupäivä vietettiin jo ulkosalla ihastelemassa lumisadetta, käytiin rapsuttelemassa naapurin koiraa ja möyrittiin vierekkäin pihatiellä - minä tein enkeleitä ja poika ihmetteli lumihiutaleita ja äidin touhuja. Ihanan kiireetöntä taaperoarkea!

Joogasukat

Joogaan hurahdin jo vuosia sitten, aluksi kävin astangassa ja viime vuosina hatha-jooga on vienyt mennessään. Helsingissä asuessani ehdoton suosikkini oli Shanti-joogakoulu, jossa kävin vuosia joogaamassa. Samanlaista lempparipaikkaa en ole täältä uudelta kotipaikalta vielä löytänyt, mutta ehkä vielä joku päivä sellainen täältäkin löytyy. 

Kuvat on Lumialla otettu, joten ovat hieman rakeisia.

Novita-lehden numerossa Kevät 2011 oli ohje näihin joogasukkiin Nalle-langasta, puikot nro 3. En ole tainnut ihan vähään aikaan neuloa mitään ilman palmikoita - ne näyttää vaan kauniilta ihan missä vain! 

Nyt kun mieskin lomailee, ehdin vihdoinkin nämä neulomaan. Ensi viikon joogatunnilla nämä pääsevät käyttöön, hieman olen jo testannut pitävyyttä eri asanoissa ja hyvin toimivat!

Näitähän voisi tehdä toisenkin parin, vaikka kesäisemmässä värissä - pinkin topin seuraksi haaveilin pinkkejä sukkasia!

Bambupuikoilla

Mekko edistyy hitaasti. Mutta varmasti. Tänään pojat olivat muutaman tunnin omilla teillään ja minä käytin ajan hyväkseni neuloen.

 Rauhallinen koti, stereoista Haloo Helsinkiä (uusi levy ystävänpäivälahjaksi mieheltä) ja bambupuikkojen hiljainen napse - ihanaa luksusta! Huomenna pääsen yhdistelemään etu- ja takaosaa ja aloittamaan poolokauluksen teon. Ensi viikolla se on ehkä jo päällä!

Takaosa on yksinkertainen, pelkkää oikeaa silmukkaa, valmistuu ihanan sukkelaan! Koko vielä vähän jännittää, mutta pianhan tuo selviää ;)

Ihastelin tänään myös tätä lisääntyneen valon määrää, ihanaa tämäkin pitkän pimeän jakson jälkeen. 

Me lähdetään huomenna heti aamusta liikenteeseen, meillä on nimittäin muskaripäivä ja tiedossa on taaperotouhuja ja musisointia! Aika kiva tapa aloittaa viikonloppu.

Touhukasta päivää ja viikonloppua sullekin!

Palmikoita

Aloittelin jo marraskuussa tämän pienen tyynynpäällisen neulomista, mutta jotenkin nuo palmikot tuntuivat kauhean työläiltä eikä työ oikein edennyt.. 

Kunnes lyhyehkö työkomennukseni päättyi ja opiskelukiireetkin samalla loppuivat. 

Sitten ei sopivia nappeja löytynyt ja tyynynpäällinen sai taas odotella.

Mutta viikonloppuna löysin sopivat napit, virkkasin tyynynpäällisen kokoon ja ompelin napit kiinni.

 Tykkään kovasti, niin kovasti, että harkitsen jo uuden tyynynpäällisen tekemistä. Sitä en kuitenkaan enää tee pienillä puikoilla vaan käytän suurempia kutosen tai seiskan puikkoja - niillä tuo valmistuu hieman nopeammin.

Näitä kaikenlaisia keriä on joka puolella kotia, enkä näköjään huomaakaan niitä ennen kuin vasta kuvaa käsitellessäni. :) Tuosta mustasta kerästä alan virkkaamaan "uudistuneeseen" saunan pukuhuoneeseen uutta mattoa.

Ja kuten kuvasta myös näkyy, saimme vihdoin roudattua matot pesulaan pestäviksi.. Poika on pyöriskellyt aivan innoissaan pehmeillä nukkamatoilla, ei varmaan raukka muista, että meillä tällaisia on ollutkaan..

Mukavaa alkavaa viikkoa, täällä tartutaan koulukirjoihin piiiitkän tauon jälkeen!

Viimeinen

Kaksi aiempaa neulevaasia tein lahjaksi, joten meidänkin kotiin halusin tehdä oman. En löytänyt enää samoja vaaseja, joten tämä meidän oma on vähän suurempi. Kuvioita tuli kolme aikaisemman kahden sijaan, myös korkeutta tällä vaasilla on enemmän. Tämä saa olla nyt viimeinen laatuaan. 

Mies sai valita kuvion ja hän päätyi tähän kuvioon. Minä olisin ehkä päätynyt siihen toiseen. :)

Tuikuthan siihen päätyivät, en uskaltanut mitään oksaa siihen laittaa noiden kynttilöiden vuoksi. Vaikka mä vielä haaveilen jonkinlaisesta karahkasta siihen, tuohon isompaan malliin se sopisi tosi hyvin.

Jäin muuten koukkuun noihin teipattuihin tuikkuihin.. Olenkin sitten viikottain teippaillut lisää, kun on varastot ehtyneet!

Mitäs tähän pistäis?

Eilen iski opiskeluähky. Halusin tehdä pitkästä aikaa jotain käsilläni ja otinkin torkkupeiton ja virkkuukoukun esille. Lanka tietenkin loppui ja kaupastakaan ei lisää saanut. Aloinkin miettiä jo aloitettuja projekteja ja muistin siskoni esitelleen vuosi sitten neulottuja lasiastian/maljakon päällisiä. Ostin noita lasisia maljakoita jo viime syksynä tarkoituksenani tehdä niihin päälliset. Ne kuitenkin unohtuivat kaapin pohjalle, mutta nyt innostuin neulomaan niihin päälliset.

Tein perussukkaohjeen silmukkamäärällä 48 silmukkaa ja suunnittelin palmikkokuvion sopimaan silmukkamäärään. Toisenkin kuvion suunnittelin, mutta sitä en ehtinyt vielä aloittamaan. Lankana vaaleanharmaa Seitsemän Veljestä, toisen taidan tehdä valkoisena. Aikaa kului vain noin 3 tuntia, eli ovat suhteellisen nopeat tehdä!

Mä en vaan keksi, mitä siihen laittaisi. Olkoot siis tyhjillään. Joka tapauksessa se saa nököttää tuon Pentikin kranssin vieressä, sopivat söpösti yhteen :)

Lisäksi innostuin vähän tuunailemaan noita tuikkuja ja sain muutaman joululahjankin tehtyä. Hyvä minä, reipasta!

Liitutaulutarraan vielä hyvän joulun toivotukset rakkaalle ystävälle ja lahjan voi kääriä pakettiin. Mukaan laitoin muutaman vaniljan tuoksuisen tuikun, purkkia avatessa voi aistia hennon vaniljaisen tuoksun. 

Työn alla

Tällä hetkellä muun muassa työn alla ovat nämä lapaset pojalle. Viime syksynä tein lahjaksi tällä kuviolla sukkia ja ranteenlämmittimiä ja ihastuin kuvioon kovasti. Halusin tehdä jotain samalla kuviolla ja aloin sumplimaan silmukkamääriä pojan lapasiin. Lankana käytin Novitan Seitsemää veljestä ja puikkokoko on 3,5. Samaisesta väristä on mekko itselle myös tekeillä. Kuvio on Drops Designin sivuilta, mallia en enää muista.

Samalla kuviolla ajattelin tehdä myös sukat pojalle. Mummolta tuli paketissa kahdet sopivat sukat, joten näistä tulee vähän isommat.

Pitäisi vaan iltaisin ottaa itseään niskasta kiinni ja neuloa, sen sijaan että hyytyy telkkarin ääreen.. Eilenkin ajatuksena oli kaivaa torkkupeitto esiin, mutta toisin kävi - uni tuli ja vei akan mennessään.

Nyt on ihana lenkin jälkeinen euforia päällä. Onneksi lähdettiin heti aamupalan jälkeen liikkeelle, ehdittiin kotiin juuri ennen vesisateen alkua!

Aurinkoa viikkoosi!