Käväisin tänään taas pikaisesti talolla, ei malttaisi olla poissa ollenkaan! Huomenna jo aamusta suuntaan kisujen kanssa uuteen kotiin, tupaa lämmittelemään.. Seinät pitäisi saada maalattua, jotta saa patterit ja sähköt seinään. Sitä ennen lämmitellään takalla ja puuhellalla, ihan kuten ennen vanhaan.
Tässä kuvaa olohuoneesta ostohetkellä, nyt näyttää jo ihan erilaiselta. Tuo ovi takan vieressä on purettu ja sen kohdalla on nyt lautaseinä. Timpuri veisteli lautoja eri paksuisiksi saadakseen lopputulokseksi samanlaista lautaa kuin saman seinän alkuperäinen laudoitus 50-luvulta.
Seinän takana olevaan käytävään on rakennettu uusi iso kylpyhuone, eipähän tarvitse enää juosta ulkokautta suihkuun, hrrrr. Myös takan toisella puolella oleva seinä on purettu ja siten sain keittiön ja olohuoneen ihanan valoisaksi yhtenäiseksi tilaksi, nyt siellä on oikeaa tupatunnelmaa ;) Toisaalta vanhojen talojen tunnelmaa on juuri se, että pääsee kulkemaan ympäri alakerran, mutta käytännöllisyys ratkaisi tämän oven kohtalon. Sitä paitsi olihan se ovi aika hassussa paikassa, ihan takan vieressä.
Takkakin saa pintaansa valkoista maalia, kunhan nuo muut pinnat saisi edes asuttavaan kuntoon ensin.
Positiivinen mieli on taas löytynyt, vaikka reklamaatiot ovatkin työllistäneet tällä viikolla. Hymy vaan ei katoa huulilta, tämä tupa tekee mut vaan niin kovin onnelliseksi! Mun ikioma tupa. Yhtenä iltana naureskeltiin ystävän kanssa, että vaikka onkin ihanaa, että talo on vain mun, niin olishan sellainen käsistään kätevä mies aikamoinen apu tuolla raksalla ;)