Veckokalender

Innoissani ostin tämän jo pitkään himoitsemani viikkokalenterin Granitista miettimättä sen suuremmin, mihin sen kotona saisi. Tai siis paikka oli mietittynä, mutta ei mitattuna. Kotiin päästyäni aloin mittailemaan sekä kalenteria että seinää ja tajusin, ettei se millään mahdu tuumailemaani paikkaan.. Just..

Puoli iltaa teippailin kalenterin paloja ympäri taloa, mutta meillä ei vaan yksinkertaisesti ollut kalenterin vaatimaa isoa seinäpintaa. Olin jo ihan varma, että tämä täytyy laittaa kiertoon, kunnes tajusin, että kylpyhuoneen ovi rappusten alapäässä saattaisi olla tarpeeksi iso. Ja se olikin juuri sopiva, sain kalenterin haluamani muotoiseksi (2x4 ruutua). Vain välit tarrojen välistä jäivät puuttumaan. 

Näkymä uudistuneelta lasikuistilta on aika jees. Lisää mustaa siis, mutta onneksi tuon tarran saa ymmärtääkseni suht helposti irti, kun käy kyllästyttämään. 

Mutta sitten tuli sisko kylään ja alkoi pohtimaan, että josko tuo sittenkin olisi parempi kolmen riveissä pienillä väleillä. Jäin minäkin samaa pohtimaan ja edelleen pähkäilen, että jaksanko repiä irti, lähtevätkö kokonaisina edes, mitä jos se ei näytä sittenkään hyvältä tai onko paikka ylipäätään sopiva.. 

No, katsotaan tovi ja pähkäillään. 

Mustaa valkoisella

Vihdoin pikkulipaston maalipinta kuivui ja se saatiin siirrettyä omalle paikalleen. Aika suuri ero entiseen, lipasto oli alunperin valkeaksi kuultomaalattu ja vetimet sekä tason reunat olivat vihreät. Innostuin maalaamaan mustaksi myös lipaston yläpuolella olevan peilin kehykset, jotka olivat alunperin valkoiset ja niissä oli sinisiä kukkia. 

Lyhty lipaston päälle lainattiin yläkertaan menevästä portaikosta, mutta täytyy vielä kokeilla muiden lyhtyjen kanssa ilmettä. Tuo ei ehkä ole paras mahdollinen tuohon. Tunnelmaa se kuitenkin luo ihanasti.

Muutaman tunnin urakointi, noin kymmenen euron kustannukset ja aivan uudistunut lasikuisti - muutos mun mieleen!

Vielä on lomapäiviä jäljellä, mitäköhän sitä seuraavaksi..

Tarkkaa puuhaa

Syyslomalla on hyvä tyhjentää monen vuoden aikana pitkäksi tullutta to do -listaa. Ensimmäisenä työn alle pääsi ystävältä saatu pikkulipasto, jonka maalaamista olen suunnitellut jo kolme vuotta. Alunperin siitä piti tulla valkoinen, mutta nyt inspiksen iskiessä kotoa löytyi vain kiltävää mustaa Helmi-kalustemaalia. Hetken tuumailtuani ja pyöriskeltyäni lasikuistilla päätin laittaa mustaa pintaan. Tällä hetkellä kuisti on ehkä hieman liian valkoinen, joten tilausta on kontrastille.

Tarkkaa puuhaa on. Eikä tietoakaan mistään ergonomiasta.

Nyt on ensimmäinen maalikerros sudittu, illalla vuorossa toinen ja huomenna sen saa jo toivottavasti omalle paikalleen lasikuistille. Lyhtyä + valosarjaa sen seuraksi suunnittelin, jospa se myös jatkossa pysyisi puhtaana kaikesta mahdollisesta, jota siihen on liiankin helppo vaan laskea käsistään sisään tullessa. 

Ihanaa, kun inspis näin yllättäen iskee ja pääsee heti toteuttamaan ideaa! 

Vihreää

Lumi on vihdoinkin alkanut sulaa ja joelta kuuluu iloista lorinaa. 

Olenkin ihmetellyt tuota pihaani suuren riemun vallassa. Ai, tuolla oli tuollaista. Ai, mulla olikin näin monta marjapensasta. Ai, mulla on narsisseja. Mä en saa tarpeekseni tuosta pihan ihmettelystä - tennarit märkänä olen hangessa hyppinyt ;)

 

Innostuin myös laittamaan yrttejä kasvamaan pikkuruiseen kasvihuoneeseen lasikuistille, Plantagenista sai suhteellisen huokeaan hintaan purkit, siemenet ja mullan. Mutta mä sit menin unohtamaan, että mitä noissa purkeissa kasvaa.. Yksi oli basilikaa, yksi kai timjamia, mutta tuosta kolmannesta ei ole mitään hajua.. No, ei se kasvakaan, joten mitä sitä murehtimaan!

 Sormet syyhyää jo muutenkin multaan, mitäköhän sitä laittaisi kesää varten jo kasvamaan?

 Ilokseni huomasin myös, että uusia lukijoita on tullut mukaan menoon. Tervetuloa lämpimästi!

Lasikuistin uusi valoisa ilme

Kovien pakkasten vuoksi lasikuistin maalaus on saanut odottaa ja voin sanoa, että tuo mäntypaneeli on häirinnyt joka kerta, kun olen kotiin tullut tai kotoa lähtenyt.. Lisäksi sitä on taidettu käyttää tupakointitilana aikaisemmin, joten pinttynyt haju on myös ollut aika häiritsevä.

Pari viikkoa sitten aloittelin uraka perusteellisella pesulla. Siihen päälle kaksi kerrosta pohjamaalia hajun sitomiseksi ja kaksi kerrosta Jokeria. Voila, nyt se on juuri sellainen kuin sen olen mielessäni kuvitellut! Ikkunanpokat maalaan vielä kesällä koko talosta, siihen saakka saavat kelvata puunvärisenä. 

Tuo itsetehty naulakkokin sekä nuo ympäri taloa löytyneet koukut näyttävät paljon kivemmilta valkoista seinää vasten - oikeastaan koko pikkiriikkinen lasikuisti näyttää vähäsen isommalta ;)

Tästä lähdin liikkeelle:

Ja tältä kuisti näytti ostohetkellä:

Nyt aloin jo haaveilla puusohvasta, pelargoneista ja iltahetkistä viinilasin kanssa lasikuistilla, voih.. Harmi vain, että ulkona sataa lunta ja kevät ja kesä tuntuvat olevan taas niin kovin kaukana..

Lasikuisti

Kolme kuukautta tuo lasikuisti on ollut täynnä kenkiä, takkeja, hanskoja, pipoja - kaikki somasti kasassa. Siis oikeasti sieltä on saanut kaivaa etsimäänsä.. Ankea tervetulotoivotus ;)

Nyt innostuimme yksi ilta suunnittelemaan naulakkoa ja piirtelemään paperille. Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin, ja juuri tähän taloon tehty. 

Myös nämä lyhdyt sain vihdoinkin seinälle. Ostin ne jo viime keväänä, kun tämä talo oli pelkkä haave vaan. Ne ovat siis virallisesti ensimmäiset tavarat, jotka tänne on ostettu. 

Vielä tässäkin on tehtävää, mutta kuistin maalaus saa odottaa lämpimämpiä kelejä. Valkoista olen yllättäen sinnekin suunnitellut ;)

Rentouttavaa lomapäivää, nauttikaa pakkasista - ne tulivat taas!