6. syyskuuta 2010

Kalliotalo..

.. on vienyt tämän naisen sydämen. Talo korkealla kallioilla ja isolla vehreällä tontilla on saanut minut huokailemaan jo pitkään. Tuonne voisi tehdä sitä ja tuonne rakentaa tätä. Lähipäivät osoittavat, jääkö tuo ihanuus vain haaveeksi vai pääseekö kohta heiluttamaan maalisutia ja purkamaan vanhaa..






Jännittää ihan kauheasti, miten tässä nyt mihinkään töihin tai muuhun elämään edes pystyy keskittymään..? 





Nää kalliot on vaan niin upeita!




Ja puuhellakin sieltä löytyy, juuri sellainen aito vanha.


Nyt on pakko lähteä vaikka ulkoilemaan, eihän tästä muuten mitään tule. Istun vaan koneella ja katselen näitä kuvia koko illan ;)

5 kommenttia:

  1. Tsemppiä haaveilulle -toivottavasti toteutuu. Pidetään peukkuja kovasti :)
    Näyttää mukavalle....

    VastaaPoista
  2. Peukutetaan, peukutetaan. txt sit heti kun on jotain uutta tietoa :)

    Tuo on vaan niin ihana <3

    VastaaPoista
  3. Työläs urakkahan se olisi, mutta siltikin siihen tahtoisi sormensa upottaa ;)

    Kiitos peukuista Pakkasakka ja Tirlittan, i think i need them!

    VastaaPoista
  4. Oo, jännitän mukana!!! Minäkin tykkään kallioista!! Koita nyt nukkua sit ees hetki yöllä että jaksat alkaa mahdolliseen remppaan.....

    VastaaPoista
  5. Ihana, ihana...
    Peukut pystyssä täälläkin!

    VastaaPoista

Ilostun kommentistasi, laitathan sen hyvällä mielellä jakoon.