28. syyskuuta 2011

Tärkeintä on ryhtyä toimeen



"Alkuun pääsee, jos vain uskaltaa tarttua lankaan ja pyöräyttää sen sormen ympäri. Tärkeintä on ryhtyä toimeen. Niin on elämässäkin. Jokainen aloitus on tietysti omanlaisensa. Silmukoita voi luoda tuhannella eri tavalla, ja tavan voi määrätä taito, suunnitelma tai kokemuksen tuoma vakaumus. Menetelmästä riippumatta yksi asia on ja pysyy: joko sinä uskallat tai sitten et."



Ote Kate Jacobsin kirjasta Pieni lankakauppa. Ihanan lämmin kertomus naisista, ystävyydestä, perheestä ja neulomisesta. Jatkoakin kirjalle on jo kirjoitettu, tänä kesänä ilmestyi kolmas osa.




Tämän kirjan uudelleen lukemiseen innoittivat tietenkin nämä omat neulomiset, tässä viimeisin valmistunut pari. Täällä meillä näitä saa olla joka nurkassa :)




Nyt takaisin puikkojen pariin, toinen pari on valmistumaisillaan ;)



Myös blogin uuden ilmeen suhteen ryhdyin toimeen ja tästähän tuli aika kiva. Valoisa ja moderni, pidän kovasti!



25. syyskuuta 2011

Toinen ikuisuusprojekti..



.. on ollut tämä keittiön välitilan kaakelointi. Itse en uskaltanut lähteä edes yrittämään ja tekijää ei löytynyt (mahdoinkohan oikeasti edes aktiivisesti etsiä..) Vuosi on katseltu gyproc-seinää laastinjämineen, siihen alkoi jo tottua.




Kaakelit ovat edelleen mieluisat, luojan kiitos! 





Ikuisuusprojekti nro 2 on saatettu loppuun, jee ;) Ja kiitos kaunis kaakelimiehelle, miehen kaveri riensi apuun ja jälkeen on helppo olla tyytyväinen! Enää silikonit ja koristelistat puuttuvat ja nuo sähkörasiat on kiinnitettävä uudelleen. 


Tässä muutama kuva keittiöremontista, hiljaa tuli hyvää:







Nyt on sellainen olo, että onneksi tähän keittiöprojektiin lähdin, mutta on myönnettävä, että jossain vaiheessa on ollut hieman epätoivoinenkin olo. 


Nyt mä lähden lounaan tekoon ja ehkä vähäsen ihastelemaan noita kaakeleitakin, kyllä kelpaa ;)


Rentoa sunnuntaita sinulle!


23. syyskuuta 2011

Malmia tupaan

Heti kun lattia oli saatu lattiaan, alkoi tästä kokonaisuudesta haaveileminen. Mutta koska Ikea ei ihan naapurissa ole, niin matkaan päästiin vasta nyt. Ja on pakko sanoa, että siitä tuli aikasti kiva. Vaikka mustat kuulemma olisi olleet paljon hienommat..





Jokaiselle oma lipasto, kaikille kolmelle omansa.


Oikeastaan tuohon kohtaan, matalaan tilaan katon alle ei oikein muuta saakaan. Paitsi voisihan siihen teettää kaapiston, mutta meidän budjettiin aivan liian kallista. Ja lipaston päälle saa kaikkea kaunista tunnelmaa luomaan :) Minä lähdin siskon kanssa liikenteeseen ja Puuilosta haimme meillekin nuo suloiset talolyhdyt. Pääsipä lipaston päälle perhekuvatkin, kehykset ovat löytö Tiimarista monta vuotta sitten. Tykkään edelleen.







Pientä tuunausta makuuhuone vielä vaatii, mutta nyt siellä on kaikki tarvittava (Ehkä vähän enemmänkin). Ja kun vertaa siihen, mistä lähdin liikkeelle, niin onhan tuo tila muuttunut ;)




Paljon muutakin remppaa on tehty, seinää purettu ja maalarin palveluksia käytetty - emme vaan näytä saavan näitä projekteja valmiiksi.. Sanokaa nyt lohdutuksen sanaa, kai jollain muillakin nää asiat vaan jää vähän niin kuin lojumaan...




Aurinkoa viikonloppuusi!







14. syyskuuta 2011

Tätä on kaivattu..


.. ja vihdoin on niin vilakkaa, että voi lämmitellä tupaa ja poltella kynttilöitä.



Ei tarvitse televisiotakaan avata, minulle riittää takkatulen tuijottelu. Samalla voi laittaa puikot kilisemään ja tehdä jotain lämmittävää syksyä ja talvea varten. 





Jotain tunnelmamusiikkia tähän vielä kaipaisi, olisiko jollain antaa vinkkiä vaikuttavasta soul/jazzartistista? Itse en ole törmännyt uusiin mielenkiintoisiin artisteihin aikoihin.. Siispä vielä ainoana äänenä täällä puun rätinä ja puikkojen kilkatus - rauhoittavaa "taustamusiikkia" sekin.


Tunnelmallisia iltoja sinullekin, nyt saa hyvällä omallatunnolla olla sisällä nauttimassa oman sohvan rauhasta - tuo sade tuolla ulkona ei taida ihan äkkiä hellittääkään...





12. syyskuuta 2011

Puikkojen kilinää


Päiväretki Helsinkiin ja piipahdus lempilankakauppaani Menitaan = langat ja ohjeet ihanaan uuteen ponchoon! Äidin kanssa naurettiin jo matkalla kauppaan, että taitaa taas kalliiksi tulla ja saihan sinne muutaman euron kulumaan..


Palvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa, ja se lankavalikoima, huoh! Tällä kertaa mukaan lähti 100 % villaa, lämmintä syksyyn ja talveen.







Tällaista kuviota olen harjoitellut, tuo salmiakkikuvio oli minulle aivan uusi tuttavuus. Suhteellisen helppo - sitten kun sen tajuaa ;)





Muutenkin on ajatukset täynnä kaikkia mahdollisia neulontaideoita, olen osallistumassa siskon järjestämiin joulumyyjäisiin joulukuun alussa ja kova suunnittelu ja toteutus pitäisi aloittaa piakkoin. Tosi jännittävää, en ole koskaan ollut mukana missään myyjäisissä! Tiedossa kaikenlaista sisustustavaraa eli kaikkea kivaa kotiin. 






Nyt takaisin puikkoihin, ulkona on jo niin syksyinen ilma, että poncho pitäisi saada pian päälle lämmittämään! Nuo takit kun eivät enää oikein kiinni mahdu ;)





6. syyskuuta 2011

Ihana orkidea



En ole koskaan pitänyt tekokukista. Ne ovat aina olleet ehdoton no no. En tiedä miksi.


Kylpyhuoneeseen kaipasin kuitenkin jotain kukkivaa, se kun on muuten aika pelkistetty tila. Pimeä ikkunaton tila. Löysin Plantagenista kauniin kangasorkidean ja päätin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni tekokukkaa kotona.




"Jos mä sisko vähän pyyhkäisen näitä pölyjä ennen kuvan ottoa...."


Ja sehän toimii. Näyttää kauniilta ja tuo uutta ilmettä - se on oikeastaan aika ihana! Sama juttu noiden siskon tekemien puksipallojen kanssa yläkerrassa. Muovia ovat, mutta vihreydestä ja kauneudesta saa nauttia kauan - oikeat kasvit kun tuntuvat täällä meillä kokevan nopeahkon kuivumisen..




Nyt pyykit pihalle, taidanpa itsekin jäädä sinne hetkeksi nauttimaan auringosta ja syksyisestä tuulesta!


Aurinkoa sinunkin päivääsi!





4. syyskuuta 2011

Hidasta..

..on elämä täällä tällä hetkellä. 

Nautitaan syksystä, sateista ja sadonkorjuusta.




Tehdään pintaremonttia.

Rapsutellaan kissoja. Ja toisiamme.




Käydään sienimetsässä.

Ja odotellaan.








Hymyä viikkoosi!


2. syyskuuta 2011

Hello again!



Yläkerrasta on puuttunut lattia jo vuoden ajan. Sellainen ruskea, hieman tuoksahtava kovalevy siinä komeili, osassa lattiaa sellainen harmaanlikainen muovimatto. Meillä ei vieraita ole kauheasti pyöritetty yläkerrassa.



 Yksi viikonloppu sain vihdoinkin tarpeekseni ja lähdin etsimään vaaleaa laminaattia. Sellaista laudan näköistä, valkoista ja halpaa. Jossain vaiheessa alkoi jo usko loppua, joko hinta  tai malli ei vaan kohdannut mun odotuksia. Mutta lopulta se löytyi ja vielä huokeaan hintaan Starkilta.







Juuri sellainen kuin pitikin.


Ero vanhaan makkariin on aikamoinen, ja muutos on ollut helppo toteuttaa maalin ja laminaatin avulla. Kyllähän tähän melkein vuosi meni, mutta ehtipähän ainakin rauhassa miettiä, mitä sinne haluaa.





Sisko vielä teki tällaiset ihanat puksipallosysteemit mulle, eikö olekin söpöt? Mies ei oikein ymmärrä niitä, mutta onneksi ne saavat jäädä paikalleen yöpöydille ;)






Kivaa viikkistä, meillä lattiaprojekti jatkuu aulan puolella vielä huomenna. Illaksi lähdetään kuitenkin grillailemaan ja ehkäpä tanssimaan, ystäväni järjestää syyskauden avajaiset - nyt on siis ainakin puolivirallisesti syksy.